Kauhean orpo olo kun poikaystävällä on tattadadaa, VESIROKKO, ja raukka ihan koomassa makaa kotosalla ja koitan keksiä itelleni jotain tekemistä epätoivosesti.
No mutta, oon jo pitkään tarvinnut laukkukokoelmaani sellasta käsikynkkälaukkua (joo keksi juuri itse taas uuden hienon sanan) kun kaikki mulla on tollasia olkaversioita melkeinpä. Pitkän etsinnän ja rahasta kitsastelun jälkeen löysin oikein varteenotettavan vaihtoehdon mistäpäs muualtakaan kun hm:ltä. Koristeen siihen väsäsin itse kun halusin jotain piristettä mustaan laukkuun. Tuon saa kyllä helposti irtikin. Rusetti tossa vähän höpösti.
Alempi laukku sitten kirpparilta, vaikka mulla tollainen lähes samanlainen onkin jo olemassa.
Tähän loppuun kerron vielä eilisestä. Tiedättehän päiviä jolloin mikään ei vain onnistu? Noh, olin ajatellut lähteväni pyörällä käymään kaupungissa joululahjaostoksilla. Laittelin rauhassa itseni valmiiksi lähtöön n. parissa tunnissa, ja lähdin veljeni pyörällä pihasta. Kas kummaa, en ylettynyt polkimille koska satula oli liian korkealla. No takaisin sisälle sanomaan veljelle että käy laskemassa oman pyöräni seinältä (siellä on sellanen koukku missä se roikkuu). No sain pyöräni, mutta kun avasin lukon niin tajusin että äh en voi ottaa tätä laukkua kun se jää pinnojen väliin jos lähden nyt polkemaan eikä se pysy olkapäällä. No vaihdoin laukun. Kun vihdoin pääsin pihasta, poljin tyhjää liian pienellä vaihteella, laukku tipahti syliin, kengät lipsuivat polkimilla, takki ei joustanut, penkki oli liian matalalla ja polvet koukussa poljin, pipo nousi päästä, ärsytti, loppui kunto kesken jo 200 metrin päästä ja ajattelen että hops, nyt loppu saakeli, ja kävelytin pyörän kotiin ja piste :D Tämä kertoo siitä että kun ei onnistu niin ei vaan onnistu. Ja kertoo myös minun lyhyestä hermosta joka palaa hyvin äkkiä tällasissa asioissa. Ja kiviäkin kiinnosti tämä tarina!
HEippa, kivaa lauantain jatkoa.
Ladyam
HEippa, kivaa lauantain jatkoa.
Ladyam



8 kommenttia:
tuo alempi laukku on aivan unelma!! paljon makso?
Hihih, mulle käy noin aina :D Siis pyöräileminen osaa olla maailman raivointa puuhaa! Tulee hiki --> hienot vaatteet menee märiksi, hiukset liimautuu naamaan ja meikit valuu pitkin naamaa.. Ja vielä kun lisätään nätti myssy, joka tekee koko ajan lähtöä, liian tiukat farkut ja tyhjä pyöränkumi, niin ahh <33
Anonyymi: öö öö oiskhan se ollut jotain parisen euroa :)
neemes: Haha :D No sanos muuta! Talvella pyöräily nousee ärsytysasteikolla kyllä ihan kärkisijoille, huh huh.
Jotenkin voin jakaa sun kanssas ton pyöräilyepisodin tapahtumat, tosin itse joudun kokemaan ton about 10 kertaa viikossa kun kouluunkin on pakko jollain mennä. Tulee kuuma ja kutittaa ja kaikki tippuu ja suoraan sanottuna alkaa pikkusen....ärsyttämään.
Ja laukku on muuten ihan sairaan hieno!
Kirsi: Joo, mullakin on tuoreessa muistissa kirpeät pakkas-aamut jolloin oli pakko polkea kouluun. Mutta nyt kun ei ollut pakko niin luovutin :D
Ja kiitoksia :)
aaa chanel<3
Ina: Joooo melkeen aito kopio ;D
Joo,voin kyllä kertoa että pyörätapaus kuulostaa just munlaiselta!!Oon myös erinopee hermostumaan,siis ihan älyttömistä itse aiheuttamistakin asioista, ja varsinki noi pyöräjutut... En tiedä mitään kamalampaa ku ajaa pyörällä kylmässä,märässä tai lumisessa maastossa!!Vielä jos on kiire..huoah. Kiva tää sun blogi muuten!:)
Lähetä kommentti